Keski-Suomen kauppakamari haluaa palkita kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin tekijöitä, avainhenkilöitä, joiden varassa Keski-Suomi ja yritykset menestyvät. Palkinto jaetaan nyt 14. kerran. Palkinnon myöntämisestä on päättänyt Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtajisto maakuntajohtaja Anita Mikkosen ja kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeisen esityksestä. Palkintopäätöksiä tehdään enintään yksi vuodessa.

Vuoden 2012 palkinto luovutettiin Keski-Suomen kauppakamarin kevätkokouksessa Kylpylähotelli Peurungassa 10.5.2012. Palkinnon jakoivat kauppakamarin puheenjohtaja Arto Tiitinen ja toimitusjohtaja Uljas Valkeinen.

Myyntijohtaja Jorma Ruuskan ura alkoi jo lähes 30 vuotta sitten. Keväällä 1983 hän sai viiden viikon pystytysneuvojakomennuksen Saipanin saarelle, joka kuuluu Mariaanien saariryhmään Tyynellä valtamerellä. Pystytysneuvojana hän oli eripituisia ajanjaksoja vuosina 83-86 sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Vuosina 1985 -86 Jorma Ruuska toimi Honkarakenteen vientipäällikkönä Pohjoismaissa. Hän asui perheineen Etelä-Saksassa Honkarakenteen vientijohtajana1987-90, jona aikana vahvistettiin Euroopan edustajaverkostoa. 1991-92 hän oli punomassa Honka / Finwood yhtiöiden vientiosastoja yhteen. Samaan aikaan hän toimi edelleen Saksan vientipäällikkönä Suomesta käsin.

Ura jatkui monipuolisesti eteenpäin: 2004 alkaen ensin Länsi - Euroopan vientipäällikkönä (Espanja, Ranska, Englanti, Puola, Unkari, Slovenia, Kroatia, Slovakia). 2005-2006 Honka Blockhausin toimitusjohtaja, toimipaikkana Molbergen ja Karstula. Mukaan tulivat uusina maina myös Bulgaria ja Etelä-Afrikka. 2007 - 2010 Ruuska oli Sales Manager alueenaan Pohjois-Amerikka, Kiina, Mongolia, Turkki ja itäinen Eurooppa. 2010- 2012 kaiken edellisen lisäksi hän sai vastuulleen Honkarakenteen ulkomaiden projektit ja uusien vientimarkkina-alueiden etsimisen mm. Marokkosta, Syyriasta, Intiasta, Chilestä, Argentiinasta ja Oseaniasta. Vuonna 2012 titteli vaihtui Sales Directoriksi ja uusina maina tulivat mukaan Romania ja Englanti.

Työn puitteissa Jorma Ruuska on käynyt  45 eri maassa hirsitalokaupoilla. Lisäksi hän on vapaa-aikanaan näiden maiden lisäksi tutkaillut tilannetta 21 muussa maassa.

Parhaiten Jorma Ruuskan työtä kuvaa hänen oma lausahduksensa: ” Viime aikoina minun työtehtävänä on ollut kiertää maailman kauneimpia paikkoja tapaamassa maailman rikkaimpia ihmisiä.”

Ensimmäinen ”Maineteko maailmalla” –palkinto vuonna 1999 annettiin yhteistyöstä Valtra Oy:n markkinointijohtaja Arto Tiitiselle ja nelinkertaiselle ralliautoilun maailmanmestarille Tommi Mäkiselle. Toinen palkinto luovutettiin vuonna 2000 Enermet Oy:n toimitusjohtaja Esa Pennaselle ja kolmas palkinto vuonna 2001 Hikinoro Oy:n toimitusjohtaja Kari Mäkelälle. Vuonna 2002 Maineteko maailmalla –palkinto annettiin Metso Paper Oy:n Rautpohjan yksikön Aasian aluemyynnin Kiina-tiimille. Vuonna 2003 palkinnon sai Oy Valtra Ab:n markkinointijohtaja Risto Rautjärvi ja vuonna 2004 vuonna palkinto annettiin Oy Silenta Ltd:n toimitusjohtaja Arimo Ristolalle. Vuonna 2005 palkittiin Harvia Oy:n perheyritys, vuonna 2006 TANA Oy, vuonna 2007 Ecocat Oy:n toimitusjohtaja Antti Niinivaara, vuonna 2008 Moventas Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hakala, vuonna 2009 toimitusjohtaja Zeljko Grabar, 2010 Komas Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Nikula ja viime vuonna EduCluster Finland Oy:lle.

Sataset-listan tulos kuvaa kauppakamarin toimitusjohtajan Uljas Valkeisen mielestä hyvin yritysten tulevaisuuden osotuksia. "Vaikeimman ja epävarmimman taloustilanteen yli on päästy ja yritykset suhtautuvat tulevaisuuden näkymiin jo luottavaisemmin. Yrityksillä on halua kasvaa ja kehittää omaa toimintaansa. Positiivisista odotuksista kertoo myös ennätysmäinen kiinnostu Kasvu Open -sparrauskilpailua kohtaan", Valkeinen kertoo.

Tiivistetty Sataset-lista tästä

Lähde: Keskisuomalainen

Kauppakamarien uusi tunnus on pelkistetty ja moderni nimilogo. Samalla uudistuvat myös niin värit, kuvamaailma kuin tunnusten käyttö.
– Kyseessä ei ole pelkkä pintasilaus, vaan muutoksella on syvempi merkitys. Kauppakamari on kauppakamari, toimii se sitten Lapissa, Turussa, Pohjois-Karjalassa tai Kiinassa. Tämä on askel kohti yhtenäistä kauppakamariryhmää, joka esiintyy yhden tunnuksen alla, sanoo Penttilä.

Yhteinen nimi ja uusi visuaalinen tunnus toimivat kivijalkana kaikille kauppakamarin alueellisille ja eri hankkeisiin liittyville toiminnoille.

Yhdessä yritysten puolesta
Suomalaiset yritykset haluavat menestyä, olla kannattavia ja kansainvälistyä. Siihen kauppakamarit tarjoavat ainutlaatuisen monipuolista tukea ja palveluita.

– Ilmeuudistus on osa meneillään olevaa laajaa muutostamme. Kauppakamarilaisilla ovat yhteiset arvot ja strategia sekä samat tavoitteet ja päämäärä työssämme: auttaa yrityksiä menestymään. Kauppakamareissa on voimaa, vahvuutemme on maan- ja maailmanlaajuinen verkosto. Olemme läsnä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Palvelumme kattavat koko Suomen, kaikki toimialat ja yrittämisen muodot, sanoo Penttilä.

Kauppakamariin kuuluva yritys ei ole yksin. Jäsenenä yritys voi keskittyä omaan liiketoimintaansa ja olla samalla osa vahvaa verkostoa.

– Tarjoamme monipuolista hyötyä jäsenillemme. Tukea eli edunvalvontaa, vaikuttamista, julkaisuja ja tietolähteitä. Kauttamme voi verkostoitua ja saada kontakteja. Tarjoamme palveluita eli neuvontaa esimerkiksi juridiikassa, yritystaloudessa sekä talous- ja veroasioissa. Olemme Suomen suurimpia koulutusorganisaatioita, mitä tulee yritysten toimintaan, sanoo  Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen.

Uusi ilme otetaan 3.5. lähtien vaiheittain käyttöön kauppakamareissa. Uudistuksen toteutti mainostoimisto LMSaatchi ja kauppakamareissa työn koordinoi kauppakamarien Brand Board, johon kuuluvat toimitusjohtaja Risto E. J.  Penttilä, viestintäjohtaja Senja Larsen, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki sekä Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki Perälä. Lisäksi työryhmän neuvonantajana on brändiasiantuntija Lisa Sounio.

Lisätiedot:
Graafinen ohjeistus ja uudet logot täältä
Risto E. J. Penttilä videoblogi ilmeuudistuksesta
Lisätiedot: viestintäjohtaja Senja Larsen p. 050 55 11 377

Kolmen korkeakoulun yhteinen Osumia-palvelu yhdistää työtä tai harjoittelupaikka etsivät opiskelijat sekä uusia osaajia kaipaavat työnantajat yhteen. Palvelu on avattu viime syyskuussa ja opiskelijat ovat ottaneet sen innostuneina vastaan. Keski-Suomessa palvelun piirissä on noin 20 000 opiskelijaa ja kuukausittain sitä käyttää noin 4500 henkilöä. Kävijämäärät ovat varsinkin näin kesän lähestyessä jatkuvassa kasvussa.

Työnantajat voivat käydä Osumia-palvelussa selaamassa opiskelijoiden sähköisiä CV:tä haluamillaan hakusanoilla ja katsoa löytyykö sopivia opiskelijoita suoraan palveluun julkaistuista CV:stä.  Hakutoimintojen käyttäminen on yksinkertaista ja jo muutamalla hakukriteerillä löytyy liuta niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia osaajia halutuilla osaamisaloilla. Jos suorahaku ei anna toivottua tulosta, voivat työnantajat jättää palveluun oman työ- tai harjoittelupaikkailmoituksen.

Työpaikkailmoitusta tehtäessä kannattaa kiinnittää huomiota viestin sisältöön ja tehtävän kuvaukseen. Ilmoitus herättää opiskelijoiden huomion, kun siitä välittyy luotettava ja vastuullinen kuva työnantajasta, tehtävä on kuvattu hyvin ja aloittamisajankohdasta voi neuvotella työnantajan kanssa työnteon ja opiskelun yhteensovittamiseksi.

Jos suorahaku tai ilmoitus Osumia-palvelussa ei tuota tulosta, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluihin.

 

Keski-Suomen kauppakamarin valiokunnissa luottamushenkilöinä toimii lähes 200 oman alansa ammattilaista, joilla on vuosien kokemus niin yritystoiminnan kehittämisestä, johtamisesta kuin kansainvälistymisestä. Nyt olemassa oleva kokemus halutaan jakaa muiden käyttöön Advisory Board –mallin avulla.

Mitä tarkoittaa?

Sana mentor tarkoittaa neuvonantajaa ja uskottua, viisasta ihmistä. Tämä kuvaakin hyvin Advisory Boardin toiminnan ydintä. Advisory Boardissä toimivat neuvonantajat ovat sitoutuneet jakamaan omaa osaamistaan, mutta eivät ole juridisesti vastuussa tehtävistä päätöksistä. Yrityksessä hallitus ja toimiva johto vastaavat tehdyistä ratkaisuista. Parhaimmillaan neuvonantajat avaavat ovia ja tarjoavat oman verkostonsa yrityksen käyttöön.
Neuvonantajaksi ryhtyvät sitoutuvat vuoden aikana toimimaan vähintään yhdessä yrityksessä mentorina tai Advisory Boardin jäsenenä. Advisory Board -mallissa neuvonantajat saavat kokouksista myös rahallisen korvauksen. Jokaisesta casesta tehdään erillinen sopimus neuvonantajan ja yrityksen välille. Siten molemmat osapuolet tietävät omat vastuunsa ja velvoitteensa.

Kolmihenkinen Advisory Board kokoontuu vuoden aikana noin kolme kertaa ennakkoon hyvin valmisteltuun tapaamiseen. Advisory Boardin jäsenet voivat edustaa täysin eri toimialoja tai tiettyä ammattiosaamista, kuten markkinointi- tai lakiosaaminen, riippuen kehitystarpeesta. Tämä onkin Advisory Boardin yksi vahvuus hallitukseen verrattuna. Advisory Boardin jäsenillä ei myöskään ole juridista vastuuta päätöksistä kuten hallituksella on. Advisory Board -sopimus kuitenkin sitoo neuvonantajia perehtymän yrityksen haasteisiin ja etsimään niihin ratkaisuja.

Ketä varten neuvonantajat ovat?
Yrityksessä toimitusjohtaja on usein päätöstensä kanssa melko yksin ja minkä tahansa yrityksen johtaja voi tarvita vahvistusta ja kannustusta omille näkemyksilleen. Parhaiten Advisory Boardista hyötyy alkuvaiheen yritys, jolta oma verkosto vielä puuttuu ja tarvitaan ulkopuolisen tahon realistista näkemystä toimintaedellytyksistä, visioista ja tavoitteista. Myös murrosvaiheessa oleva yritys saa apua Advisory Boardista, kun edessä on jokin konkreettinen kehittämishaaste, jossa ulkopuolisen näkemys ja kokemus auttavat tekemään oikeat ratkaisut.

Kokemuksia jo Kuopiosta
Kuopiossa on pilotoitu Advisory Board- palvelua viime vuoden lopussa ja se on saanut runsaasti kiitosta. Eräskin kasvuyritys sai kokeneilta johtajilta merkittävää apua kansainvälisen liiketoimintansa suunnitteluun. Advisory Boardin jäsenet saivat puolestaan mahdollisuuden tarkastella liiketoiminnan kehittämistä uusista näkökulmista. Vaikka ensisijaisena ajatuksena oli olla mukana auttamassa alkuvaiheessa olevaa yritystä, niin palvelu tarjosi myös kokeneille ammattilaisille uusia verkostoja sekä tilaisuuden kehittää omaa osaamistaan.

Kiinnostuitko?
Kauppakamari haastaa eri alueiden asiantuntijoita ja johtajia ryhtymään neuvonantajiksi. Neuvonantajista luodaan profiili ja kauppakamari ylläpitää neuvonantajien profiilirekisteriä. Profiilien perusteella valitaan neuvonantajista sopivimmat ehdokkaat kuhunkin yritys-caseen. Lopullisen valinnan neuvonantajista tekee kuitenkin aina case-yritys itse. Profiilissa määritellään neuvonantajien vastuualueet, toimialatuntemus, työkokemus ja erityisosaamiset, joiden perusteella valinnat esim. voidaan tehdä. Jos kiinnostuit, lähetä yhteystietosi huhtikuun loppuun mennessä kauppakamariin Jaana Seppälälle, jaana.seppala@chamber.fi
 

Nyt se alkaa. Kasvua etsivien yritysten tempaus KasvuOpen 2012 starttaa 2.4.2012. Suuren suosion vuonna 2011 saavuttaneessa Kasvu Open –tempauksessa kasvun ammattilaiset yhdistävät voimansa osallistuvien yritysten kasvun taakse loppuvuodeksi 2012. Hyödynnä siis Keski-Suomen ylivoimaisesti suurimman kasvukeskittymän osaaminen, verkostot sekä taloudellinen tuki.

KasvuOpen 2012 –tempaus on kauppakamarin kasvuyritysvaliokunnan järjestämä kilpailu kasvuhakuisille yrityksille ja yritysideoille. Kilpailuun voi osallistua niin konepajat kuin ict-start upit, asenne on tärkein. Vaikka kyseessä on kilpailu, kaikki mukaan valitut yritykset ja ideat saavat palkinnoksi huikean sparrausprosessin ja suoran kontaktin kasvun tekijöihin.

Tämän vuoden kilpailu käynnistyy KasvuOpen 2012 startti –show:lla 2.4.2012 kello 10.00 – 12.30. Lähtölaukaus järjestetään Agorassa Gamma-salissa. Mukana on mm. kasvuyritysvaliokunnan jäseniä ja viime vuoden KasvuOpen tempauksen voittaja Mobile Care and Safety Oy. Tilaisuuden tarkemman ohjelman löydät osoitteesta www.kasvuopen.fi.

Mukaan Kasvu Open 2012 –kilpailuun voi ilmoittautua 2.-26.4.2012 välisenä aikana. Kilpailussa on omat sarjansa olemassa oleville yrityksille sekä yritysideoille: KasvuOpen kasvuyritykset
sekä KasvuOpen kasvun ideat. Hakemuksen kilpailuun voit tehdä kahdella tapaa:

1. Laadi lyhyt, vapaamuotoinen kuvaus (max. 3 sivua) kasvuideastasi ja lähetä osoitteeseen: matti.harkonen@chamber.fi Ilmoita otsikossa kumpaan sarjaan ilmoittaudut mukaan.

2. Tee n. 2 - 5 min pituinen nettivideo-esittely/hissipuhe ja lähetä videolinkki osoitteeseen: matti.harkonen@chamber.fi Ilmoita otsikossa kumpaan sarjaan ilmoittaudut mukaan.

Kaikki kilpailuhakemukset käsitellään Kasvu Open tuomariston toimesta luottamuksellisesti. Lisätietoja KasvuOpenista saat Keski-Suomen kauppakamarin kasvuyritysvaliokunnan jäseniltä ja osoitteesta http://www.kasvuopen.fi. Kasvuyritysvaliokunnan jäsenet löydät  http://www.centralfinlandchamber.fi/kauppakamari/valiokunnat/kasvuyritysvaliokunta.

– Maailmantalous hakee selvästikin suuntaa, arvioi suhdannekyselyn tuloksia Keskuskauppakamarin johtaja, ICC Economic Policy Groupin suomalaisjäsen Maarit Lindström. Myönteisiä merkkejä on ilmassa samaan aikaan kun kasvua jarruttavia tekijöitä on paljon. Kokonaisuutena suhdannenäkymä on hyvin epävarma ja yritysjohtajien odotukset tulevasta pitkän aikavälin keskiarvoa heikommat.

– Erityisesti USA:n talouden toipumisen toivotaan kuitenkin piristävän myös Aasian hidastuvaa talouskasvua. Kuluttajien luottamus USA:ssa on vahvistunut ja talouden toipumisen uskotaan olevan kestävällä pohjalla. USA:n haasteena on edelleen suhteellisen korkea työttömyys, muistuttaa Lindström.

”Viennin euroriippuvaisuus purettava”

Suomen talouden kannalta on huolestuttavaa, että taloudellisiin näkymiin Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä kytkeytyy yhä suurempaa epävarmuutta. Kehittyvien talouksien kasvu vetää selvästikin henkeä, arvioi tilannetta Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori.
Suomen viennin kannalta avainasemassa oleva Eurooppa on yhä talvihorroksessa. Sen sijaan Chile, Egypti, Ghana, Indonesia, Kazakstan ja Etelä-Afrikka ovat yhä vahvojen talousnäkymien maita, joista myös suomalaisten pitää ehdottomasti hakea kasvun eväitä, muistuttaa Vuori. Onneksi valtiovallan tukemia vientiponnisteluita näihin maihin ollaan lisäämässä. Suomen vientimarkkinoiden euroriippuvaisuutta on määrätietoisesti ryhdyttävä purkamaan, korostaa Vuori.       

WES-suhdannekysely on tehty yhteistyössä Saksalaisen Ifo-tutkimuslaitoksen, Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja Euroopan komission kanssa. Kyselyyn vastasi 1129 yritys- ja talousasiantuntijaa 120 maasta tammikuussa 2012.